Pekingin matkalaisten kaupunkituntemus alkaa olla jo huolestuttavan hyva, joten oli aika suunnistaa kunnolla kaupungin ulkopuolelle. Hostellin jarjestama kyyti vei muutaman tunnin ajomatkan paahan, Jinshanlingin kylaan, josta otimme koysiradan ylos vuorelle. Sielta aloitimme 10 kilometrin taivalluksen muuria pitkin kohti Simantaita, josta kyyti hakisi pois.
Muuri on hyvin vaihtelevassa kunnossa. On taysin restauroituja osuuksia, joissa on suurimmat turistimassat ja eniten arsyttavia "I climbed the Great Wall " T-paitojen myyjia. Sitten on hyvakuntoiset, mutta paaasiassa kunnostamattomat osuudet (kuten meidan osuutemme), joissa valilla pitaa turvautua kasien apuun, kun porrastusta ei ole kunnostettu lankkarituristin askelpituudelle sopivaksi. Juomanmyyjia ja turisteja on naissa vahemman. Kolmas vaihtoehto muuriin tutustumiseen olisi ollut matka taysin kunnostamattomalle, monen reppureissaajan mielesta "aidolle" muurille, jossa kulkeminen on erittain hankalaa, mutta eipa ole kaupustelijoita tai muita turisteja riesana.
Muuri mutkittelee pitkin huippuja erittain upeissa vuoristomaisemissa. Pisti kylla miettimaan, miten ihmeessa tallainen rakennelma on saatu aikaan silloisilla valineilla ja materiaaleilla. Nykyiset ponnistukset Tiibetin junaradan kohdalla (100 000 rakentajaa ja 4 vuotta aikaa) tuntuvat pienilta taman rinnalla.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti