Perjantai 13. alkoi hyvin ja huonosti. Saimme junaliput pois taalta jumalanhylkaamasta maailmankolkasta, siis Irkutskista. Tosin lahdemme jo huomenaamulla ennen kuutta. Kuutosjuna seuraavana aamuna oli jo tayteen buukattu, samoin lauantai-illan paikallisjuna No, matkustetaan sitten kiinalaisessa ykkosluokassa.
Kun paasimme hostelille, oli vahan vaikea uskoa, etta se todella oli siina. Kerrostalon rappu ilman minkaanlaisia kyltteja. Osoite oli kuitenkin oikea. Odottelimme henkilokuntaa tunnin verran, ja kun Leonid tuli ja paasimme sisaan, leopardikuvioiset peitot suorastaan haikaisivat.
Ja sitten oli paastava Baikalille, vaikka vetta tuli taivaalta - ja tulee edelleen - solkenaan. Eikun minibussiin ja matkaan. Sumuinen jarvi oli vaikuttava ja hieman aavemainen, vaikka paremmin ympariston vuoret olisivat nakyneet ilman sita. Antille tuli mieleen Skotlannin jarvet, Terhille saariretki Irlannissa.
Listvjankan kylapahasessa oli muutama kalastusalus, joitakin hotelleja ja kaksi kirkkoa. Lisaksi paakadulla patsasteli autojen seassa 3 lehmaa. Baikalissa kasvavaa omul-kalaa maistoimme heti ensimmaisessa kahvilassa ja se osoittautui erinomaiseksi valinnaksi.
Irkutskin asemalta lahtevien minibussien hinta ei huimannut paata: 70 ruplaa per nena suuntaansa. Nyt istumme nettikahvilassa Leninin ja Karl Marxin katujen kulmassa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti